maanantai 6. toukokuuta 2013

"Minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni." (Jes 55:8)

Luin tänään Reijo Telarannan blogista jutun, jossa hän kirjoitti Oulussa pidetyistä agnostikkoilloista. Illat ovat kulkeneet mm. nimillä "Taivas on jo täynnä" ja "Ristinkuolema oli turha". Mielenkiintoni heräsi. Kävinkin katsomassa virtuaalikirkon sivuilta videon ja luin Rauhantervehdyksen nettisivuilta jutun aiheesta Telarannan blogitekstin lisäksi. 

Tässä linkki Rauhantervehdyksen lehtijuttuun aiheesta. 
Tässä linkki Reijo Telarannan blogitekstiin "Jumalaa ei ole?"
Tässä linkki virtuaalikirkon sivulle, jossa videoita Oulun agnostikkoilloista.

Katseltuani agnostikkoiltaa ja kuunnellessani ihmisten kommentteja heräsi minussa kysymys siitä, että mikä merkitys on sillä että uskoo. Mihin meidän tulisi uskoa? Tai pikemminkin, pitääkö meidän vaan uskoa?

Olen ihan lähiaikoina joutunut vastatusten noiden kysymysten kanssa ja käynyt niihin liittyviä ajatuksia läpi mielessäni. Uskon kyllä siihen, että Jeesus on kuollut sovittaen syntini ja että Jumala on hänet kuolleista herättänyt. Tämän uskoni perustanahan on se, mitä Raamatussa lukee. Olen pienestä asti kuullut Jeesuksen elämästä ja kuolemasta, joten asia tuntuu siksi niin tutulta ja arkipäiväiseltä. Pidän kuitenkin koko Raamattua Jumalan Sanana, en vain sitä, mitä Jeesuksesta kirjoitetaan. 

Jotenkin miellän helpommaksi uskoa sen, mikä ei kosketa omaa elääni juuri tällä hetkellä. Uskon, että ne ihmeet ovat todella tapahtuneet, mitä voin Raamatusta lukea. Kaukaisemmat asiat tulee nieltyä pureskelematta. Mutta heti, kun luen jostakin sellaisesta, mitä en ymmärrä tai mitä en näe omassa elämässäni, niin alan epäillä. Tulee sellainen olo, että minun pitäisi ymmärtää, jotta voisin uskoa.

Olen huomannut sen, että en voi omalla järjelläni ymmärtää juuri mitään Jumalan Sanasta. Tai no, voin ymmärtää mitä luen, ainakin suurimmalta osin, mutta en välttämättä voi sitä pitää totena. Olen tässä asiassa täysin riippuvainen Jumalasta. Ymmärtääkseni, uskoakseni, tarvitsen Häntä. Tarvitsen uskoa, joka tulee lahjana. Kun olen oman järkeni varassa, niin vaivun epätoivoon ja eksyn. Mikä on totta? Jumalan Pyhä Henki opettaa meitä ja lisää meidän "näkökykyämme". "Mutta kun Hän tulee, totuuden Henki, johdattaa Hän teidät kaikkeen totuuteen.", Jeesus sanoi Pyhästä Hengestä (Joh. 16:13). 

Raamatussa puhutaan uskon merkityksestä aika monessa kohdassa. On selvää, että Jumalan Sanan mukaan uskolla on suuri merkitys. Emme voi pelkällä järjellämme käsittää Jumalaa, hänen valtaansa ja voimaansa. Jumalan ihanat lupaukset meidän elämäämme löytyvät Raamatusta, mutta tarvitsemme uskoa omistaaksemme ne. "Mutta ilman uskoa on mahdotonta olla Jumalalle otollinen, sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että Hän palkitsee ne, jotka Häntä etsivät." (Hebr.11:6)

Kun Jeesuksen seurassa olleelle miehelle tultiin kertomaan, että hänen tyttärensä on kuollut, niin Jeesus sanoi miehelle: "Älä pelkää, vaan usko." (Mark. 5:36). Kerta toisensa jälkeen voimme lukea tuon kehoituksen Raamatusta. Meidän täytyy uskoa! Varmastikaan tuo mies ei voinut järjellään ymmärtää, että ei ole mitään pelättävää, sillä hän oli juuri menettänyt oman lapsensa. Pelko ja kauhu olivat varmasti päällimmäisiä tunteita. Kuitenkin Jeesus tiesi paremmin kuin ihmiset. Pelkoon ei todella ollut aihetta, sillä tyttö virkosi eloon hetken päästä.

On tärkeää ymmärtää uskon merkitys, ei niinkään ymmärtää uskoaksensa. Syntiinlankeumuksessahan oli kyse tottelemattomuudesta, siitä että ei uskottu Jumalaa. Jumala antoi ohjeen, mutta ihminen ei uskonut sitä. Yhteys katkesi. Uskoa tarvitaan silloin, kun yhteys Jumalaan palautuu. Jumala on meitä viisaampi, joten siksi meidän tulisi uskoa Häntä (ihan myös omaksi parhaaksemme), eikä luottaa siihen, mihin oma ymmärryksemme riittää. Usko on luottamista Jumalaan ja siihen, mitä hän on sanonut. "Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne" (Jes 55:9)



Kiitos Isä, että sinun tahtosi minua kohtaan on hyvä ja että saan tulla uskossa eteesi Jeesuksen nimessä. Pyhä Henki, johda sinä minut kaikkeen totuuteen ja anna mun ymmärtää niitä asioita, jotka on tällä hetkellä mahdottomia käsittää. Lisää mulle uskoa ja anna oppia tuntemaan sut paremmin! Jeesuksen nimessä. Aamen.


-------

2 kommenttia:

  1. Kiitos hyvästä ja viisaasta tekstistäsi. Kiitos myös siitä, että kerroit kotisivuillani olevan bloginin kommenttilaatikon olevan tukossa. Täytyypä hoitaa asia kuntoon!
    Lueskelin täällä käydessäni myös muita tekstejäsi. Löysin paljon hyviä ja elämänmakuisia tekstejä ja erinomaisia kuvia. Täytyypä käydä useamminkin!
    Armon auringon kirkastamaa kevätä ja kesää sinulle ja läheisillesi!
    Reijo

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi Reijo. Mukavaa, että huomautuksestani oli hyötyä ja toivottavasti saatte kommentointimahdollisuuden kuntoon!

    Kiitos rohkaisevista sanoistasi! Ne lämmittivät mieltä ja antavat intoa jatkaa bloggaamista.

    Siunausta ja tervetuloa blogini tekstien ja kuvien ääreen uudestaan. :)

    VastaaPoista