![]() |
| Tarvitsemme elämässä mutkikkailla teillä ja ylämäissä kärsivällisyyttä saavuttaaksemme sen, mitä tavoittelemme. |
Into istua kököttää keittiön lattialla korvat luimussa. Se tärisee koko pienen kehonsa voimasta. 18 minuuttiin se ei hievahdakkaan paikaltaan, vaan on kuin koirapatsas, jossa on tärinä ominaisuus. Tämä kyseinen juttu, mikä sillä on meneillään kulkee nimellä ruokailu. Siis minun ja mieheni ruokailu, ei Inton, mutta se ei ymmärrä sitä, vaan odottaa kärsivällisesti. Joskus käy niin, että se saa lähtöpassit keittiöstä heti, joskus emme huomaa sen kerjäämistä. On myös niitä tilanteita, että jomman kumman sydän heltyy sen tuijotukseen, ja lattialle tipahtaa pikku juustopala tai kinkkusiivu. Silloin sen odotus palkitaan ja pikkunen häntä heiluu valon nopeudella. Mutta kävi miten kävi, se istuu ja odotta,a jos sitä ei kukaan käske poistumaan.
Jotenkin se kun seurasin Inton kärsivällistä, toiveikasta odotusta ja sitä ilmettä, millä hän katsoi anoessaan, sai mut miettimään sitä, että meidän ihmistenkin pitäisi olla yhtä kärsivällisiä ja täynnä toivoa, että jos sittenkin saisimme muruja joita pöydältä tippuu! Monesti haluamme vaikka mitä, saatamme pyytäkin sitä Jumalalta, mutta sitten unohdamme asian ja vain valitamme.. Vaikka pitäisi jatkaa pyytämistä. Meidän pitäisi olla kestäviä rukouksessa, eikä hellittää. Raamatusta löydämme tähän Jeesuksen lohdulliset ja rohkaisevat sanat:
"Ja hän puhui heille vertauksen siitä, että heidän tuli aina rukoilla eikä väsyä.
|
Hän sanoi: "Eräässä kaupungissa oli tuomari, joka ei peljännyt Jumalaa eikä hävennyt ihmisiä.
|
Ja siinä
kaupungissa oli leskivaimo, joka vähän väliä tuli hänen luoksensa ja
sanoi: 'Auta minut oikeuteeni riitapuoltani vastaan`.
|
Mutta pitkään aikaan hän ei tahtonut. Vaan sitten hän sanoi mielessään: 'Vaikka en pelkää Jumalaa enkä häpeä ihmisiä,
|
niin kuitenkin,
koska tämä leski tuottaa minulle vaivaa, minä autan hänet oikeuteensa,
ettei hän lopulta tulisi ja kävisi minun silmilleni'."
|
Niin Herra sanoi: "Kuulkaa, mitä tuo väärä tuomari sanoo!
|
Eikö sitten Jumala
toimittaisi oikeutta valituillensa, jotka häntä yötä päivää avuksi
huutavat, ja viivyttäisikö hän heiltä apuansa?"
Luuk 17:1-7
|
Toinen tärkeä asia siinä kun pyydämme jotain on se että uskomme. Tuonkin piirteen näin Intossa. Se jaksoi koko ajan uskoa siihen, että kohta se saa jotain herkkua, vaikka siltä ei näyttänyt. Jumala voi tottakai vastata meille rukouksiin, vaikka emme jaksaisikaan uskoa siihen asiaan mitä pyydämme, mutta silti Jumala arvostaa luottavaista sydämen asennetta. Meidän pitäisi anoessamme uskoa, eikä vaan luetella asioita listastamme. Sen näemme ihan Raamatustakin useasta eri kohdasta. Esimerkiksi, kun sairas nainen vain kosketti Jeesuksen vaipan tupsua:
"Silloin Jeesus kääntyi, näki hänet ja sanoi: "Tyttäreni, ole turvallisella mielellä; sinun uskosi on tehnyt sinut terveeksi". Ja sillä hetkellä nainen tuli terveeksi."
Matt. 8:22
Mun mielestä kolmas pointti on yksinkertaisesti kiittäminen.Voimme toki kiittää jälkeenpäinkin Jumalaa, mutta miksi emme kiittäisi etukäteen? Jos tiedämme ja tunnemme Hänet hyväksi Isäksi, joka tahtoo antaa meille kaikkea hyvää, niin ei ole mitään syytä olla kiittämättä jo etukäteen häntä siitä, mitä Hän tulee tekemään. Luulen että siinä on voimaa kun todella uskomme ja kiitämme Isää, niin nähdessään sydämemme iloisen asenteen Hän vastaa! :) Tietysti kuitenkin Hänen tahtonsa mukaan, mikä on aina parasta meille. Sanasta löytyy vahvistusta tähän kiitoksen kanssa rukoilemiseen:
"Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi,
ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa."Fil. 4:6-7
Olin tänään sängyllä ja tunsin kuinka alkoi tulla migreeni tosi voimakkaana. Mä ajattelin, että no, ei kai tässä, otan vissiin kohta lääkkeen ja makaan loppupäivän sängyn pohjalla, voi ku kiva! Sitten ajattelin kuitenkin ensin rukoilla. Koin, että mun pitää vain anoa, että se kauhea päänsärky ja huono olo menis pois. Rupesin Jeesuksen nimessä pyytämään Isää auttamaan ja lopuksi vain kiitin Häntä siitä, mitä Hän tulee tekemään. Vaikka mitään ei tapahtunut, niin jatkoin rukousta muutaman minuutin ja lopulta pystyin ja hyvillä mielin uskossa sanomaan sen sanan kiitos! Nousin sitten sängystä, vaikka oli huono olo ja kiitin mielessäni. Menin koneelle katsomaan seiska TV:tä ja meni minuutti ja huomasin että se olo oli poissa, tilalla hyvä fiilis ja rauha. Halleluja!! Kiitos Jumalalle! :) Ei menny koko päivä siis hukkaan vaan oon saanu ottaa kaiken ilon irti.
"Ja kaiken, mitä te anotte rukouksessa, uskoen, te saatte."
Matt. 21:22


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti