Aika kuluu... hukkaan

Vaikka vauhti olisi hidasta ja aika kuluisi hitaasti niin voimme käyttää sen hyödyksi ja miettiä elämän suuria kysymyksiä.

Toivottavasti seuraava lausahdus ei ole oman elämäsi tunnuslause:



"Turhan takia olen itseni uuvuttanut, tyhjään olen haaskannut voimani." 
Jes.49:4



Minun elämäni, minun aikani, minun valintani ja minun asiani. Ihmiset voivat perustella omia valintojaan sillä, että kyseessä on heidän elämänsä. Niinhän se on, meillä on tämä elämä ja me teemme omat päätöksemme joista kannamme seurauksia. Mutta joskus varmasti meistä jokaisesta tuntuu niinkuin meillä ei olisi kontrollia omaan elämäämme. Varsinkin aika tuntuu valehtelevan kulkunsa nopeudesta. Joskus sitä on ihan liikaa, useimmiten se loppuu kesken. Riippuu yleensä siitä mitä teemme, että juokseeko aika vai pysähtyykö se. Todellisuudessahan aika kuluu yhtä nopeasti aina, mutta silti se tuntuu niin todelliselta, että joskus tunti voi tuntua minuutilta tai minuutti tunnilta.

Television eteen jumittuminen, internetin maailmoihin sukeltaminen, lehden luku, sairaalloiseksi muodostunut mieleenkiinnon kohde, koukuttava keskustelu.. On niin paljon asioita joihin aikamme saattaa kulua huomaamattamme. Joskus on jopa turhauttavaa huomata, että on käyttänyt turhaa energiaa ja saanut vaikka päänsäryn jostain asiasta, johon on niin innokkaasti lähtenyt mukaan, näkemättä lainkaan tuloksia. Pienetkin, vähän aikaa vievät asiat voivat toistuessaan viedä pois aikaamme niiltä tärkeämmiltä jutuilta.

Mihin sinä käytät aikaasi? Itse oon sitä mieltä, että se mitä arvostat näkyy siinä mihin aikaasi käytät. Onko vapaa-ajastasi suurin osa itsekkäästi käytettyä vai koitatko myös huomioida muita? Hukutko aina omiin haavemaailmoihisi katsellen tulevaa ulkomaanmatkaa, vaikka ei todellisuudessa ole varaa lähtä vai suunnitteletko auton vaihtoa, vaikka edellinen ei ole vielä nähnyt ensimmäistä vuottaan? Kurkoitatko aina siihen, mitä et edes halua tai voi saada? Kestätkö todellisuutta vai onko helpompi aina etsiä se pakokeino, kun on hiljaisempaa eikä mitään ihmeitä tapahdu? Elätkö täysin vapaana pakokeinoista vai onko elämäsi täynnä niitä?

Itse oon viime aikoina joutunut painimaan aika paljon sen kanssa, että miten aikaani käytän. Oon pohtinut asiaa ja tehnyt parempia valintoja ajankäytön suhteen. Elämään on tullut tasapainoa, kun on kiinnittänyt huomion siihen että käytänkö aikaa semmosiin asioihin joista en yksinkertaisesti saa mitään takaisin. Oli huojentavaa luopua asioista, jotka on vaan koukuttaneet mua, ja joihin oon uppoutunut turhankin tarkkaavaisesti. Näistä ehkä eniten aikaani syöneenä oli elokuvat. Saatoin ennen aina mahdollisuuden tullen hukkua sohvan syövereihin katsomaan vaikkapa muutaman leffan putkeen, monesti jättäen toisarvoiseksi ne oikeasti tärkeät asiat. Vuokraelokuvat söivät rahaa ainakin sen parikymmentä euroa kuussa, puhumattakaan siitä ajan hukkaamisen määrästä!

Syy siihen miksi tuli tarve kirjoittaa kyseisestä aiheesta on se, että haluan herättää sinut, lukijani, ajattelemaan omaa ajan käyttöäsi. Se on aina hyödyllistä ja herättely ei kai koskaan ole pahasta, jos sen tekee hyvällä tarkoituksella. Luulen että jokaisella olisi parannettavaa tällä saralla, varsinkin jos itse tai lähimmäinen siitä kärsii. Uskon myös, että moni meistä ei huomaa (itseni mukaan lukien) kuinka väärin me aikaamme käytämmekään ja kuinka aikamme todella kuluu hukkaan!

Ajan voi käyttää Hänen kanssaan tai ilman Häntä.

Mä itse koen asian niin että Jumalan lapsena olen velvollinen vastaamaan omista teoistani Hänen edessään, kuin myös siitä mihin päiväni käytän. Elämä on suuri lahja Jumalalta. Omat valintani ajankäytön suhteen eivät ole vain minun elämääni vaikuttavia, vaan ne kohdistuvat myös lähimmäisiini, ja siihen miten Jumala pääsee minun elämässäni toimimaan. On siis suorastaan kunnia saada itse olla valitsemassa miten käyttää aikaansa. Siinä minulla on vastuu, mutta myös vapaus. Ja kaikki se on Jumalan suurta rakkautta meitä kohtaa, koska Hän ei halua tehdä meille mitään väkisin.

On myös hyvin tärkeää tiedostaa se, että emme voi kohdata Jumalaa muulloin kuin tässä ja nyt. Emme voi ajatella että: "Sunnuntaina kirkossa oon Jumalan kanssa" tai "Sitten kun kerkeän lukea kauemmin Raamattua niin teen sen sitten, nyt on kiire". Meidän täytyy olla Hänen kanssaan aina (joka on haastavaa, tiedän) tai ainakin pyrkiä siihen. Jeesuksen kanssa kun voi tehdä monenlaista. Tiskata, laulaa, siivota, kävellä, lukea, jutella, katsella luontoa tai istua kirkon penkissä. Voimme käyttää aikamme Hänen kanssaan vain jos elämme hetkessä emmekä ole kallellaan huomiseen. Jumala haluaa olla meidän kanssamme koko ajan ja Hän vain odottaa että saisi meidän huomiomme.

Kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, että elämämme tylsissä käänteissä voimme käyttää ajan hyödyksi. Kassajonossa, odotellessa lääkärivuoroamme ja aina kun meitä niin hirveästi harmittaa odottaa vihreiden vaihtumista meidän hyväksemme, voimme kääntää ajatuksemme Kaikkivaltiaan puoleen. Voimme vaikka ihan vaan palauttaa mieliimme sen faktan, että Jumala on olemassa ja Hän on siinäkin hetkessä kanssamme. Tälläisellä ajattelutavalla vältymme tylsyydeltä ja harmistumisilta ja huomaamme, että elämään sisältyy niin paljon värejä, joista emme ole aikaisemmin oman itsekeskeisyytemme vuoksi olleet tienneetkään!

On tärkeää tiedostaa ajan kuluminen myös suuremmassa mittakaavassa. Aikamme täällä maan päällä on rajallinen, jokaisen lähtö on varma. Me emme voi koskaan olla varmoja näemmekö seuraavaa päivää, tai edes kuluvan päivän iltaa. Siksi on hyvin tärkeää ja vastuullista käyttää aikamme oikein. Jokainen meistä voi vaan kuvitella miltä tuntuisi joutua viettämään elämänsä vaikka sairasvuoteella halvaantuneena, ja miettiä sitten miten käyttäisi aikansa, jos voisi. On siis siunaus ja suuri armo, että voimme päättää itse ja vaikuttaa omaan elämäämme, sen sisältöön ja tekemisiimme niin monilta osin. Kiittäkäämme ja nauttikaamme siitä vapaudesta ja ihanuudesta! :) Elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa. Jokainen päivä on ihme ja kiitoksen aihe jo senkin takia että saimme sen elää.

Tässä Sanan ravintoa purtavaksi. Tärkeä motto omassa elämässäni, jota pyrin soveltamaan kaikkeen:

"Kaikki on luvallista" - mutta kaikki ei ole hyödyksi. "Kaikki on luvallista" - mutta kaikki ei ole rakentavaa."

1.Kor.10:23